Raikulinfarmi nimi tuli vuosia sitten eräältä työkaverilta, joka aloitti sähköpostin sanoilla "Hyvä Raikuli..." maalle muutettuani se loksahti Raikulinfarmiksi. Perinteiset ratkaisut ja odotusten mukaan toimiminen eivät ole koskaan olleet vahvuuteni, joten nimi sopii kuvaamaan minua ja toimintaani.
Kaupungin perustyön ohella olen vuodesta 2004 ollut sivutoiminen yrittäjä.
Syksyllä 2011 alkoi mielessäni itää ajatus siitä, että voisiko elämä muuttua? Sitähän se eräs mainoskin kysyy, mutta kun sattumaan ei kannata toivoaan panna niin ryhdyin sitten oman elämäni muutoskonsultiksi. Otin selvää, kyselin, löysin mieleiseni opiskelupaikan, hain ja pääsin! Elokuussa 2012 aloitin muinaistekniikan artesaaniopinnot Mynämäen käsi- ja taideteollisuusopistossa ja valmistuin keväällä 2014. Opintoihin kuului mm. perinteisiä ja moderneja puutöitä, takomista, kehräämistä ja erilaisia käsityötekniikoita sekä nahan parkitsemista ja ompelua. Näyttötöinä tein mm. puuesineitä, neulakintaita, turkisvaatteita sekä lautanauhaohjaksia.
Opiskelu jatkui seuraavana talvena samassa opinahjossa Lampaan villa ja turkis tuotteeksi -koulutuksessa, jossa syvennyimme kyseisiin materiaaleihin. Talven aikana sain oireyhtymän, jonka nimesin huopoosiksi. Siitä alkoi erilaisten huovutustekniikoiden kokeilu. Koulutus oli innostava ja antoisa niin sisällön kuin seurankin puolesta, opettajat loistavia ja oppimisseurana niin lampureita kuin käsityöläisiäkin. Syksyllä 2015 aloitin oppisopimuksella käsityöntekijän ammattitutkinnon opinnot, jossa keskitytään oman toiminnan kehittämiseen, tutkinnon suoritin 2016 loppuvuodesta.
2018 alkoivat taas uudenlaiset opinnot eläintenhoitajan ammattitutkinnossa eläinten kouluttamisen osaamisalalla. Tammikuussa 2020 suoritin viimeisen näytön ja valmistuin eläintekouluttajaksi (AT). Koirat ja hevoset ovat ensisijaisia koulutettavia niiden lisäksi vuohet ja lampaat.
Facebookissa päivittelen tapahtumia tileillä Huovuksissa ja Tunne-eläin.
